Tapaus Punahilkka

Tässä olisi nyt sitten semmoinen raivoisasti virkattu vaate. Raivoisasti siksi, että se valmistui ihan ennätysajassa noin isoksi projektiksi.

Homma lähti liikkeelle äitini tekemästä neulepaidasta, johon hän oli suunnitellut hauskan raidoituksen. Paita kuitenkin joutui purettavaksi, koska hihan istutus ei vaan ollut hyvä ja patenttineuleella tehty villapaita oli järjettömän painava ja venyvä.

Aikansa marinoiduttuaan jossain laatikon pohjalla kerät muistuivat jostain mieleeni ja tiedustelin, josko voisin ne saada ja käyttää johonkin. Lankahan oli aika lyhyttä pätkää, joten neulomisessa olisi ollut varmaankin paljon enempi hommaa. Ja virkatessahan voi ne langanpäät päätellä samalla kätsysti.

Lankana oli erinäisiä 7-veljestä -paksuisia villasekoitelankoja. Mukaan piti saada hieman elävyyttä ja pehmeyttä, joten päätin käyttää siihen Dropsin Alpakkaa varastostani. Tulipa sitten käytettyä tähän (alin kuva) projektiin varatut alpakat, joten se sitten ei etenekään enää…

Jokatapauksessa varasto- ja jämälankoja tuli hukutettua tähän tekeleeseen aikas huima määrä. Takki on aika painava (en ole vielä punnannut). Kyllähän tähän hieman joutui ostamaan uuttakin lankaa, että sain nappilistat ym. tehtyä yhdestä väristä. Käytin langan kaksinkertaisena, eli siis säie 7-veljestä ja säie alpakkaa yhdessä. Kitkuttelin menemään 4,5 koukulla.

Vielä tähän takkiin olisi tarkoitus tehdä semmoiset päälle ommeltavat taskut (vaakaraidoin ja punaisella taskunsuulla).