Kylläpäs on taas idealinko singonnut fiksuja sanaleikkejä... Toteuttamani ohje on alkuperäiseltä nimeltään Caged, joka tarkoittanee häkkiä tai kaltereita.
Neulepaita aloitettiin pääntieltä ja neulottiin siitä saumattomasti alaspäin. Alkuperäinen yksivärinen toteutus oli kaunis, mutta tehdä monivärisen toteutuksen. Ensin ajatus oli tehdä sellainen ”fade”-toteutus (häivytys). Jotenkin kuitenkin alkoi näyttää paremmalta nopeampi värinvaihto ja sen tein.
Yläosassa on puolipatenttia, joka oli äärimmäisen nerokkaasti toteutettu. Nurjalla puolella neulotaan oikeaa ja oikealla joka toinen silmukka oikein (kerrosta alempaa, jolloin samalla purkuu edellisellä kerroksella neulottu nurjan näköinen silmukka) ja joka toinen silmukka nurin.
Lankoina fingerin -vahvuisia sukkalankatyyppisiä käsinvärjättyjä lankoja.
Pääntien resorin neuloin kahteen kertaan, koska ensimmäisellä kerralla siitä ei tullut kovin kaunis. Toisella kerralla kiersin virkkuukoukulla ja piilosilmukoilla pääntien ympäri ensimmäisen kerran ja tarkastin, että siitä tulee siisti ja sopivan kokoinen. Sen jälkeen poimin silmukat piilosilmukkaketjusta ja neuloin kierrettyä joustinta.
Neuloin mekosta myös pidemmän kuin ohjeessa. Siitä tuli melkeinpä tunika. Tein myös muotoiluja lantiolle, ettei kinnaa liikaa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste neulemalli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste neulemalli. Näytä kaikki tekstit
lauantai 23. maaliskuuta 2019
sunnuntai 24. helmikuuta 2019
Veikeä nimi Zweig
Jos joskus löytää hyvän neulemallin, kannattaa silloin neuloa samalla mallilla useampi projekti. Näin kävi minulle Zweig -neulepaidan kanssa.
Ensimmäisen version neuloin maaliskuussa 2018. Siitä tuli mustakeltainen. Keltainen lanka on jotakin varastosta löytynyttä fingerinlankaa. Mustan langan ostin kaverilta ja se on Dropsin Flora -lankaa. Flora-lanka oli pettymys! Se oli mukavaa neuloa, mutta käytössä on osoittautunut todella nyppyyntyväksi. Neule on mukava käyttää, mutta epäsiisti pinta harmittaa. Muutoinkin musta lanka ei ole sieltä helpoimmasta päästä tehdä - varsinkaan loka-marras-joulukuussa, jolloin valon määrä on rajallinen.
Toisen version Zweigistä tein Hedgehog Fibresin Sock -langasta. Väri on mahtava vihreä, mutta sen rinnalla muut värit jäivät vaisuiksi. En keksinyt kaarrokkeeseen sopivaa kaveriväriä, joten päätin tehdä paidan yksivärisenä. Kirjoneuleosiot tein oikeilla ja nurjilla silmukoilla.
Molempia paitoja olen käyttänyt todella paljon! Ihan lemppareita ovat. Harkinnassa on, josko vielä kolmannen jossain vaiheessa tekisi.
Ensimmäisen version neuloin maaliskuussa 2018. Siitä tuli mustakeltainen. Keltainen lanka on jotakin varastosta löytynyttä fingerinlankaa. Mustan langan ostin kaverilta ja se on Dropsin Flora -lankaa. Flora-lanka oli pettymys! Se oli mukavaa neuloa, mutta käytössä on osoittautunut todella nyppyyntyväksi. Neule on mukava käyttää, mutta epäsiisti pinta harmittaa. Muutoinkin musta lanka ei ole sieltä helpoimmasta päästä tehdä - varsinkaan loka-marras-joulukuussa, jolloin valon määrä on rajallinen.
Toisen version Zweigistä tein Hedgehog Fibresin Sock -langasta. Väri on mahtava vihreä, mutta sen rinnalla muut värit jäivät vaisuiksi. En keksinyt kaarrokkeeseen sopivaa kaveriväriä, joten päätin tehdä paidan yksivärisenä. Kirjoneuleosiot tein oikeilla ja nurjilla silmukoilla.
Molempia paitoja olen käyttänyt todella paljon! Ihan lemppareita ovat. Harkinnassa on, josko vielä kolmannen jossain vaiheessa tekisi.
lauantai 29. syyskuuta 2018
Hönelöleggarit aka villit villahousut
Talvi on tulossa ja sen mukana kylmä sää. Neulojan on tehtävä, mitä neulojan on tehtävä... Stephen Westin villahousut ovat paras ratkaisu viluisen kitkuttajan ongelmaan.
Lankavaraston kaivelun tuloksena löytyi kasa fingering -vahvuisia jämäkeriä ja muutama isompi ruskeankirjava kerä kaveriksi. Järjestin värit mieleiseeni järjestykseen ja puolitin pikkukerät lahkeita varten. Neulominen on aloitettu vyötäröltä ja heti aluksi neulottu sopiva määrä lyhennettyjä kerroksia. Keskellä edessä ja takana on tehty levennyksiä tasaisesti. Lahkeet neuloin looppaamalla ja molemmat lahkeet yhtäaikaa.
Näissä kelpaa mainiosti pöheltää talvipakkasissa!
Lankavaraston kaivelun tuloksena löytyi kasa fingering -vahvuisia jämäkeriä ja muutama isompi ruskeankirjava kerä kaveriksi. Järjestin värit mieleiseeni järjestykseen ja puolitin pikkukerät lahkeita varten. Neulominen on aloitettu vyötäröltä ja heti aluksi neulottu sopiva määrä lyhennettyjä kerroksia. Keskellä edessä ja takana on tehty levennyksiä tasaisesti. Lahkeet neuloin looppaamalla ja molemmat lahkeet yhtäaikaa.
Näissä kelpaa mainiosti pöheltää talvipakkasissa!
torstai 12. heinäkuuta 2018
Kukko kiekuu!!
Cock-a-doodle-doo eli kukko kiekuu tuli hulvattoman mekon nimeksi. Malli on Stephen Westin Marled Magic Sweater & Dress. Näin Instagramin kautta huikean videopätkän, missä joku naisimmeinen liehui kyseisellä mallilla tehty mekko päällään. Tuli heti sellainen PAKKO SAADA TUO -fiilis.
Mietin värimaailmaa kotvan ja päätin tehdä projektin pääsääntöisesti harmaan eri sävyistä ripauksella keltaisia piristyksiä. Valinta osui mielestäni nappiin.
Aikaa kului tähän jättiprojektiin noin 1,5 kuukautta. Kun se vihdoin valmistui, iski valtava tyhjyys! Kului useampi viikko, että sain mitään uutta neuletta aloitettua. Välillä käy niin ja se on ÄRSYTTÄVÄÄ. Mieli tekisi aloittaa jotain, mutta mikään ei tunnu miltään. Kirjoittaja kutsuisi sitä varmaan tyhjän paperin syndromaksi - neuloja lienee tyhjien kutimien syndromaksi tai ihan vaan luomisen tuskaksi. Pyrin välttämään sitä sillä, että aloitan jotain kesken edellisen tekemisen. Muistutus itselle: ota varaslähtö seuraavaan projektiin!!
Mietin värimaailmaa kotvan ja päätin tehdä projektin pääsääntöisesti harmaan eri sävyistä ripauksella keltaisia piristyksiä. Valinta osui mielestäni nappiin.
Aikaa kului tähän jättiprojektiin noin 1,5 kuukautta. Kun se vihdoin valmistui, iski valtava tyhjyys! Kului useampi viikko, että sain mitään uutta neuletta aloitettua. Välillä käy niin ja se on ÄRSYTTÄVÄÄ. Mieli tekisi aloittaa jotain, mutta mikään ei tunnu miltään. Kirjoittaja kutsuisi sitä varmaan tyhjän paperin syndromaksi - neuloja lienee tyhjien kutimien syndromaksi tai ihan vaan luomisen tuskaksi. Pyrin välttämään sitä sillä, että aloitan jotain kesken edellisen tekemisen. Muistutus itselle: ota varaslähtö seuraavaan projektiin!!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)





























