Se on jännä, miten uusia ideoita ja toteutettavia juttuja pulpahtelee mieleen koko ajan, kun on joku tekele kesken (siis semmoinen, mikä pitäisi saada valmiiksi ennen kun aloittaa uuden). Mutta sitten kun sitkeästi teet jonkun työn valmiiksi ja sen jälkeen oikein luvan kanssa saat aloittaa uuden työn, niin kaikki kivat ideat ovat kadonneet PUFF -pois mielestä! Saatan jonkun neuleen valmistumisen jälkeen lueskella monta päivää neulelehtiä ja surffata netissä etsimässä jotain ja tuskastua moneen kertaan kun en saa mitään aloitettua. Olen siis tehokkaimmillaan silloin, kun on miljoona työtä kesken... Käykö kenellekään muulle näin?
Tapestry-neuleesta on ensimmäinen hiha valmis ja toista on aloitettu. Pitäisiköhän ennakoida ja aloittaa jotain uutta jo nyt...
Olin erityisen reipas äsken, kun olin tullut töistä. Imuroin, pesin lattiat, tiskasin ja siivosin keittiön. Nyt on ihanaa, kun saa istuskella ja naatiskella vaan olostaan.
Meille laitettiin tällä viikolla langaton nettiyhteys. Nyt voi surffia missäpäin huushollia vaan tän mun omppukoneen kanssa. Aloin puhua jollekin tosta langattomuudesta ja sain heti ällistyneen kommentin notta oonko hankkiutunu mun langoista(neule) eroon. Ehei, en ole!
Nuo Norot on jutellu mulle ahkerasti tuolta paperikassin pohjalta. Mulla on 3 kerää sitä silkkilankaa ja 3 kerää "tavallista" (kureon?). En ole vielä päättänyt mitä niistä tulee. Ensin ajattelin Clapotista, mutta sitten muistin sen Lady Eleanor -huivin nähneeni jossain. Se on ihana, mutta siihen taas uppoaa paljon enempi keriä, kun mitä mulla on (haluaisin sellaisen iiiison huivin). No sitten katselin Booga Bag:ia ja vielä sen jälkeen nyt viimeisimpänä tuumailin, josko niistä muotoutuisi joku keeppi. Vaikka raidottaen aina 2 tai 4 kerrosta samalla langalla. Huomena niistä varmaan on tulossa taas jo ihan jotain muuta... Ei osaa päättää hän!
perjantai 24. marraskuuta 2006
lauantai 18. marraskuuta 2006
Mitäs minä sanoin
Niinhän siinä sitten kävi, rahat meni! Mutta katsokaa nyt mitä ihanuuksia minä löysin.
Noroja, Soloja, Mohaireja ja Antitickle lankaa!!! Ja sitten tuo Vogue Knitting accessorize -kirja. Olen niin väsynyt mutta onnellinen. Ajatuksia, miksi langat haluavat valmistua, pyörii kyllä päässä pilvin pimein... Ei vaan vielä mitään selkeää ole putkahtanut mieleen. Menee varmaan tämä ilta uusia ihanuuksia silitellessä. Niin, ja tietysti Tapestry haluaa valmistua jossain vaiheessa.
Yritin bongailla/arvailla mielessäni, että ketkä vastaantulevat ovat näitä blogi-ihmisiä. Porukkaa oli pilvin pimein liikkeellä. Hyvä että sekaan sopi. Autonkin joutui jättämään kauas mutaiselle pellolle, että sai parkkipaikan. H kesti kyllä kiitettävän hyvin Angin ekstaasimaista poukkoilua kojulta toiselle, ihana mies!
Noroja, Soloja, Mohaireja ja Antitickle lankaa!!! Ja sitten tuo Vogue Knitting accessorize -kirja. Olen niin väsynyt mutta onnellinen. Ajatuksia, miksi langat haluavat valmistua, pyörii kyllä päässä pilvin pimein... Ei vaan vielä mitään selkeää ole putkahtanut mieleen. Menee varmaan tämä ilta uusia ihanuuksia silitellessä. Niin, ja tietysti Tapestry haluaa valmistua jossain vaiheessa.
Yritin bongailla/arvailla mielessäni, että ketkä vastaantulevat ovat näitä blogi-ihmisiä. Porukkaa oli pilvin pimein liikkeellä. Hyvä että sekaan sopi. Autonkin joutui jättämään kauas mutaiselle pellolle, että sai parkkipaikan. H kesti kyllä kiitettävän hyvin Angin ekstaasimaista poukkoilua kojulta toiselle, ihana mies!
keskiviikko 15. marraskuuta 2006
Vaativa valinta
Olen kahden vaiheilla... Mieli tekisi kovasti lähteä Tampereen messuille katsastamaan, mitä kaikkea kivaa sieltä löytyy. Rahaahan siellä palaa ihan tolkuttomasti, vaikka kuinka lupaisi itselleen ettei osta mitään kallista. Toisaalta en ole ulkomailta tilannut koskaan lankaa netin kautta, joten messuiltahan saattaisi löytyä jotain erikoisempia juttujakin. Ja aah, ne kirjat... Niitä voisi myös käydä hipelöimässä ja selailemassa. Voi olla, että sitä kallistuu lähtemään liikenteeseen Pirkkahallia ja Tamperetta kohti.
Tapestry-takki etenee hitaanpuoleisesti. Ensimmäistä hihaa tikuttelen edelleen. Tuon langan hyviin puoliin voi laittaa ainakin sen, että langan jatkaminen on aika helppoa. Olen yhdistänyt langat purkamalla kumpaakin lankaa varovasti osiin ja kieputellut sitten osat ristiin toistensa ympäri. Lanka taitaa olla vielä huopuvaista sorttia, kun pysyvät aika hyvin paikoillaan, kunhan ei kisko kamalasti ennen kun on saanut jatkokohdan neulottua työhön. Ja eipähän tarvitse päätellä langanpäitä... Jatkokohtia ei juuri valmiista neulepinnasta huomaa.
Näin jossain blogissa pari viikkoa sitten Sandra-lehdestä otetun kuvan, jossa oli IIIIIIhana vihreästä langasta tehty todella kaunis neule. Siinä oli alaosa jotain joustinneuleen tyylistä, ja rintojen alla oli hieman kaareva "leikkaus", keskellä oli rusetti ja yläosa oli jonkinsortin pitsineuletta. Kävin paikalliselta R-kioskilta kyselemässä ko. lehteä, mutta eipä ollut. Täytynee kaivaa se kuva tuolta tietokoneen kätköistä ja tuumailla, josko se pääsisi seuraavaksi puikoille. Sen ehkä osaisi toteuttaa pelkän kuvankin perusteella. Lankana näen jo sieluni silmin vihreän Marks & Kattensin Orkide -langan, joka on odotellut täydellistä mallia jo monta vuotta.
Ai niin, kävin ehkä kuukausi sitten Myyrhallin kirppiksellä ja tein superlöydön. Jonkun vanhemman puoleisen tätin pöydästä bongasin eestinkielisen pitsineulekirjan. Kirjassa on aina kuva mallineuleesta ja ruutupiirros ohjeena, joten ei kielimuurikaan pääse sotkemaan neulomista. En ole vielä kerinnyt kokeilemaan ainuttakaan mallia kirjasta, mutta jonkun ihanan hartiahuivin voisi harkita toteuttaa jotain kivoja mallineuleita yhdistellen. Hintaa tuolle aarteelle taisi jäädä 1 euro. Kerrankin olin oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Tapestry-takki etenee hitaanpuoleisesti. Ensimmäistä hihaa tikuttelen edelleen. Tuon langan hyviin puoliin voi laittaa ainakin sen, että langan jatkaminen on aika helppoa. Olen yhdistänyt langat purkamalla kumpaakin lankaa varovasti osiin ja kieputellut sitten osat ristiin toistensa ympäri. Lanka taitaa olla vielä huopuvaista sorttia, kun pysyvät aika hyvin paikoillaan, kunhan ei kisko kamalasti ennen kun on saanut jatkokohdan neulottua työhön. Ja eipähän tarvitse päätellä langanpäitä... Jatkokohtia ei juuri valmiista neulepinnasta huomaa.
Näin jossain blogissa pari viikkoa sitten Sandra-lehdestä otetun kuvan, jossa oli IIIIIIhana vihreästä langasta tehty todella kaunis neule. Siinä oli alaosa jotain joustinneuleen tyylistä, ja rintojen alla oli hieman kaareva "leikkaus", keskellä oli rusetti ja yläosa oli jonkinsortin pitsineuletta. Kävin paikalliselta R-kioskilta kyselemässä ko. lehteä, mutta eipä ollut. Täytynee kaivaa se kuva tuolta tietokoneen kätköistä ja tuumailla, josko se pääsisi seuraavaksi puikoille. Sen ehkä osaisi toteuttaa pelkän kuvankin perusteella. Lankana näen jo sieluni silmin vihreän Marks & Kattensin Orkide -langan, joka on odotellut täydellistä mallia jo monta vuotta.
Ai niin, kävin ehkä kuukausi sitten Myyrhallin kirppiksellä ja tein superlöydön. Jonkun vanhemman puoleisen tätin pöydästä bongasin eestinkielisen pitsineulekirjan. Kirjassa on aina kuva mallineuleesta ja ruutupiirros ohjeena, joten ei kielimuurikaan pääse sotkemaan neulomista. En ole vielä kerinnyt kokeilemaan ainuttakaan mallia kirjasta, mutta jonkun ihanan hartiahuivin voisi harkita toteuttaa jotain kivoja mallineuleita yhdistellen. Hintaa tuolle aarteelle taisi jäädä 1 euro. Kerrankin olin oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
lauantai 11. marraskuuta 2006
Jotain neulottua
Annin kitkutukset jatkaa innokkaana. Tällä hetkellä puikoillani on Suuri Käsityö-lehdestä (8/2006) otettu malli, siinä tosin tehtynä leveäraitaisesta 7-veikasta. Minulla se valmistuu Rowanin Tapestry-langasta, siitä punaisen sävyisestä. Ostin sen muutama viikko sitten Lahdesta Lankakauppa Heinistä. Lanka vaikuttaa tosi ihqun pehmeältä ja siitä tulee mukavan näköistä pintaa. Nelosen pyörö-Addeilla olen sitä kitkutellut. Siis mallina on semmoinen pyöreäreunainen neuletakki, joka kiinnittyy I-cord(?) nyörivyöllä.
Nyt siitä puuttuu enää hihat... Äsken sain reunuksen jälkimmäisen puoliskon pääteltyä. Reunuksen tein kahdessa osassa, koska pituutta oli ihan kiitettävästi ja se ei olisi mahtunut 80 cm:lle pyöröpuikolle millään. Puoletkin siitä teki jo tiukkaa. Laitan varmaan kuvankin tekeleestä myöhemmin.
Aika usein teen neuleita hyvin paljon soveltamalla, eli tämä ohjeesta suoraan tekeminen onkin poikkeus sääntöihin. No, onhan tässä tietty käytetty ihan eri lankaa, mutta silti ohjetta on noudatettu aika tarkkaan. Tosin teen pykälää isompaa kokoa kuin yleensä, ainakin silmukkamäärien suhteen.
Nyt siitä puuttuu enää hihat... Äsken sain reunuksen jälkimmäisen puoliskon pääteltyä. Reunuksen tein kahdessa osassa, koska pituutta oli ihan kiitettävästi ja se ei olisi mahtunut 80 cm:lle pyöröpuikolle millään. Puoletkin siitä teki jo tiukkaa. Laitan varmaan kuvankin tekeleestä myöhemmin.
Aika usein teen neuleita hyvin paljon soveltamalla, eli tämä ohjeesta suoraan tekeminen onkin poikkeus sääntöihin. No, onhan tässä tietty käytetty ihan eri lankaa, mutta silti ohjetta on noudatettu aika tarkkaan. Tosin teen pykälää isompaa kokoa kuin yleensä, ainakin silmukkamäärien suhteen.
perjantai 10. marraskuuta 2006
PAM ja minulla on blogi
Täällä taas yksi käsityöimmeinen ilmoittautuu blogimaailmaan. Nyt olen tarpeeksi kauan katsellut ja lueskellut muiden blogeja, joten päätin raapaista oman tekeleeni kasaan.
Olen neulonut, virkannut, tehnyt tilkkutöitä, ommellut jne.Tällä hetkellä neulominen on kaikista mukavinta. Olen näitä paljon puhuttuja lanka-addikteja. Välillä siis tuntuu siltä, että on vaan pakko saada ostaa LANKAA... Lankavarastojani en ole koskaan taulukoinnut tai laskenut (en uskalla). Tiedän vaan että lankaa riittää... Välillä iskee hillitön himo tehdä jotain jo varastossa olevista langoista, mutta ei näemmä tarpeeksi usein. Silloin on siis ihan pakottava tarve mennä tekemään terapiaostoksia.
Ja ei pidä luuleman, että teen yhtä työtä kerrallaan... kitinkontit. Aikaisemmin tunsin huonoa omaatuntoa keskeneräisistä käsitöistä, mutta nyttemmin olen antanut itselleni "virallisen" luvan aloittaa niin monta käsityötä kun haluan. Kyllä niistä aina joku valmistuu...
Tuo blogin nimi on tavallaan avomieheni H:n keksimä... "Aha, Anni kitkuttaa (neuloo tai virkkaa) taas." Joten meillä tuota lankatouhua kutsutaan siis kitkuttamiseksi.
Avomiehen lisäksi meillä asustaa kissa, Koistinen. Semmoinen pitkäkarvainen oravanvärinen otus joka kuulostaakin välillä oravalta säkättäessään ikkunalaudalla ulkona hyppeleville linnuille. Herttainen otus...
Olen neulonut, virkannut, tehnyt tilkkutöitä, ommellut jne.Tällä hetkellä neulominen on kaikista mukavinta. Olen näitä paljon puhuttuja lanka-addikteja. Välillä siis tuntuu siltä, että on vaan pakko saada ostaa LANKAA... Lankavarastojani en ole koskaan taulukoinnut tai laskenut (en uskalla). Tiedän vaan että lankaa riittää... Välillä iskee hillitön himo tehdä jotain jo varastossa olevista langoista, mutta ei näemmä tarpeeksi usein. Silloin on siis ihan pakottava tarve mennä tekemään terapiaostoksia.
Ja ei pidä luuleman, että teen yhtä työtä kerrallaan... kitinkontit. Aikaisemmin tunsin huonoa omaatuntoa keskeneräisistä käsitöistä, mutta nyttemmin olen antanut itselleni "virallisen" luvan aloittaa niin monta käsityötä kun haluan. Kyllä niistä aina joku valmistuu...
Tuo blogin nimi on tavallaan avomieheni H:n keksimä... "Aha, Anni kitkuttaa (neuloo tai virkkaa) taas." Joten meillä tuota lankatouhua kutsutaan siis kitkuttamiseksi.
Avomiehen lisäksi meillä asustaa kissa, Koistinen. Semmoinen pitkäkarvainen oravanvärinen otus joka kuulostaakin välillä oravalta säkättäessään ikkunalaudalla ulkona hyppeleville linnuille. Herttainen otus...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)