Toinen säkki sisälsi 1,4 kg ruskeaa, pässinpökkimää, rasvaista villalankaa. Aivan mahtavaa!!! Sitä on niin paljon, että siitä saisi vaikka kuinka pitkän villatakin tai jotain. Ajatuksia sinkoilee valtoimenaan nyt pääkopassa tuon langan varalle...
Viikko sitten tiistaina käytiin Lahdessa ostoksilla ja pakkohan sitä oli Papurikossa pyörähtää hipelöimässä lankoja. Myyjä kertoi, että Papurikko lopettaa loka-marraskuussa ja muuttuu vain nettikaupaksi. Tilaamalla siis sieltä löytyy valikoimaa jos jonkunlaista jatkossakin. No, siis mukaani tarttui todella suloisen pehmeää Bio Bambu-lankaa yhdeksän kerää.
Kolme ostin vaaleanpunaista ja niistä syntynee Coachella. Kuusi kerää valitsin tuommoista kaunista hiekan väristä, josta aatos tuli toteuttaa Rowanin Duchess. Malli löytyy myös jostakin Suuri Käsityölehdestä (muistaakseni), mutta ne ovat tuolla muuttolaatikoissa yläkerrassa jemmassa, joten en ole vielä etsinyt mallia käsiini. Tuo kuva tuossa nettisivulla on ihan köpsä, mutta neuletakissa on toisella puolella pystykuvioinen pitsiraita ja toinen puoli on koristeltu kruunulla, ympyrällä ja sydämellä. Jotakin paljettihässäköitäkin on laitettu noiden kuvioiden korostukseksi.
Samaisella Lahden keikalla piipahdin Eurokankaassa palapuolella. Löysin sieltä mukavan värisiä tilkkutyökankaita (ohutta puuvillaa). Mulla on näköjään hyvin vahvasti tuollainen vaaleanpunainen-vaaleanvihreä kausi päällänsä.
Kutvis on kait hieman linssilude... piti änkeä samaan kuvaan pesemään itseään...
Tällä viikollakin on hieman tullut neulottua tuota Turtleneck Shrugia, jottei ihan vallan haaveiluksi mene. Kutvonen vaan tykkää vähän liiankin kanssa osallistua mamin käsitöiden tekemiseen. On muuten hirmu vaikeaa yrittää neuloa kahden kerän kanssa ja yrittää pitää kissanpoikanen erossa molemmista, ettei kerkeä jäystämään lankaa poikki kesken kaiken. Onkohan muillakin kissanpoikas-neulojilla samanlaisia ongelmia?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti