Kaaos hallintaan

Hirmuinen hinku on ollut jo tammikuun alkupäivistä aloittaa jotakin uutta käsityötä. Kun olen tuonne yläkertaan livahtanut penkomaan materiaaleja, niin aina on osunut käteen jotakin keskeneräistä...

Lauantaina kävin paikallisessa kangaskaupassa ostamassa Neiti J:n kanssa vähän uusia ihania vanhannäköisiä tilkkutyökankaita.



Niitä sitten esikäsittelin (silitin höyryraudalla) ja laitoin pinoon lauantai-illan. Käsiini osui lentolaukku, mihin olin kissoilta turvaan laittanut keskeneräisen tilkkutyön.



Siitä puuttui reunoilta vanu ja sitähän siinä sitten aloin ompelemaan paikoilleen. Sunnuntaina "nastoitin" taustakankaan solmuilla kiinni työhön ja harsin reunat. Nyt siis peitto on reunusta vaille valmis. Uusi työ niistä lauantaina ostetuista kankaista on vielä mietintämyssyn alla.

Maanantaina katsastelin taas lanka-aarteitani, kun käsiin tarttui Johanneksen Pellavan (muistaakseni) villalangasta tehty melkein valmis neuletakki. Se oli sammakoitunut jossain vaiheessa siihen, että kaulus näytti kamalalta. Nyt purin vanhan kauluksen pois ja höyryttelin hyvinkin ryppyisen takintekeleen siistimmäksi ja päättelin langanpätkät.



Nyt se roikkuu vaatehuoneessa "tuumailtavana", josko siihen keksisi jotakin kivoja yksityiskohtia, ettei ole ihan tavallisen näköinen...

Noh, eilen sain hepuli-idean, että nyt pitää saada joku-vaara, siis Vihervaarasta oma versio. Kävin jokunen viikko sitten katselemassa Mambon väritarjontaa, eikä oikein kolahtanut. Nyt sitten keksin että kaurapuuron värinen vanha 7-veljestä ja saman värinen hieman paksumpi alpakkalanka yhdessä voisivat olla sopivan paksuista neulottavaa tuolla ohjeella. Kutosen Addit vaan olivat jossakin... niimpä tietysti! Ne oli kiinni konttineulehuivissa, joka oli kesken. Ajattelin neuloa äkkiä yhden kerroksen (siis n. 10 cm) ja mallailla sitten, minkäkokoinen huivista tulee vai tuleeko huivia ollenkaan. Päätellä täräytin kappaleen ja nyt se miettii muovipussissa ihan omassa rauhassaan, miksikä se haluaa isona. Puikot kuitenkin vapautuivat ja nyt on puikolla sormiasyyhyttävä Kaurapuuro-Vaara.

Niin, kiitoksia MarLille kukkakimpusta

Sääntöjen mukaan palkinnon voi jakaa eteenpäin 10 henkilölle, joiden blogeista saat hyvää mieltä ja inspiraatiota sekä saavat sinut onnelliseksi täällä Blogistaniassa. Ilmoita heille kommentilla palkinnosta, jotta he voivat jakaa sitä eteenpäin. Varaudu myös siihen, että voit saada palkinnon useita kertoja.

Mulla on suosikkiblogeja aikas pitkä lista ja koko ajan löytyy lisää, joten kaikki ketkä täällä piipahtelette – olkaatte hyvä! Olen siis sääntörikkuri pahimmasta päästä....

Ai niin, meillä on uusi ihana (jättimäinen) sohva olohuoneessa. Nyt mahtuu pötköttelemään pitkittäin ja poikittain... Väri on tuommoinen oljen keltainen ja siihen käy näköjään aikas moni väri.



Kesäksi ajattelin kyllä laittaa jotkut kevyemmät ja vaaleammat verhot, kuin mitä tuossa kuvassa on.

Ei ihan uuden vuoden ensimmäinen

En malttanut ottaa uusia kuvia tähän postaukseen... on kiire neulomaan/suunnittelemaan jotain uutta... sori veri mats...

Joulupukki toi kaikenlaista kivaa... mm. Wrap Style -kirjan, Pieni lankakauppa -kirjan ja tuossa perjantaina napsahti postilootaan uusi Moda. Nyt tässä on sitten pähkäilty, että mitä aloittaa seuraavaksi.

Olen tikutellut Kaffe Fassetin (regia) -sukkalangasta raitasukkia paremman puutteessa ja ensimmäinen on jo valmiina.

Kun noita kirjoja selailin, niin jostain syystä lankoja penkoessani käsiin osui tammikuulla aloitettu Vadelma (takki tai liivi??). Eilen sitten puikotin sitä oikein tosissani, ja nyt on miehustakappale valmiina. Ei siitä puuttunut kuin toinen etukappale (yläosa) ja takakappale (yläosa myöskin) Niin siis olen senkin neulonut pyörönä ja kaikki miehustan kappaleet yhdessä.



Siitä piti tulla siis alunperin Neiti J:lle neule, mutta nyt näyttää uhkaavasti siltä, että se ompi liian iso hänelle. Oikeastaan en ole ihan varma, tuleeko tekeleeseen hihat, vai jääkö se liiviksi. Ja eteen pitäisi saada joko leveä (nappi)kaitale tai joku muu kiva systeemi. Kokeilin jo virkatakin reunoihin, että olisivat siistimmät, mutta näytti tosi kököltä joten piti purkaa heti pois moinen kauhistusreuna. Nyt siis se vaatii sovittelua ja suunnittelua, joten TAAS tarvitsisi keksiä jotakin projektia...

Matoa pukaa

Nimesin pyöreän tyttöjen vessan maton Mansikkajogurttimatoksi. Jotenkin väreistä tulee mieleen kyseinen maitovalmiste.



Kutvonen ja Koistinen ovat ihastuneita kissojen joulukalenteriin. Siellä on sisällä kissojen nameja – tarkemmin maitonappeja ja kissanminttunameja.



Kalenterin luukutkin ovat saaneet kipeetä Kutvosen hampaista, kun herra haluaisi avata itse kalenterin ja syödä samantien luukutkin.

Tuo Noropussukka polttelee kamalasti, mutta kun mikään ohje ei nyt oikein ole vielä "se täydellinen". Ja se punainen nappitakkikaan ei ole halunnut edistyä yhtään. Niin ja vielä se konttineulehuivikin on kesken... argh!! Taitaa olla kaiken hässäkän keskellä semmoinen neuleplääh! Täytynee odotella kotvanen ja kuulostella kitkutusfiiliksiä... ei voi väkisin...

Mopo lipesi hanskasta

On näköjään tullut huomaamatta tauko tässä bloggailussa. Puuhaa on piisannut kaikenlaista.

Olen saanut työhuoneen kohtalaiseen kuosiin ja sinne on muuttanut mm. kaksi neulekonetta, ompelukone, saumuri, hyllyjä, iso kasa pahvilaatikoita yms. Haaveena oli saada kankaat ja langat nätisti hyllyille, että näkee yhdellä silmäyksellä, mitä materiaaleja löytyy... ei oikein onnistunut. Hyllytila loppui kesken ihan jo heti kärkeen. Langat asustavat edelleen Ikean mustissa vetoketjulla suljettavissa laatikoissa ja osa on pahvilaatikoissa. Mutta ompahan tuo tavarapaljous piilossa yläkerrassa, eikä laatikoissa ympäri taloa (näkyvillä).

Neuleita on valmistunut yksi. Ystäväni M. sai pyytämänsä pipon. Tai siis ei ole sitä vielä saanut, mutta kunhan tulee käymään, niin sitten saa.



Tässä Neiti J:n päässä, ettei ihan litteänä tarvinnut kuvata ko. vaatekappaletta. Litteänä kuvatuista kun ei oikein saa minkäänlaista mielikuvaa tekeleestä.

Niin, se mopo... Siis lankakaupassahan tuo vekotin karkasi käsistä ihan laakista. Kävin taas Lankakauppa Heinissä Lahdessa. Olin haaveillut mielessäni noista Kaffe Fassetin sukkalangoista ja niitä sitten ostinkin, kun kohdalle sattui.



Myös Austermannin Steppilankaa piti saada, kun tuo ruskea-punertava lanka on niin mukavan väristä. Olen siis nähnyt siitä valmiit sukat joskus.



Ja sitten täydellinen "keulahdus"... Noro Silk Gardenia oli viritelty houkuttelevasti esille, joten sitä tuli ostettua kymmenen kerää (väri nro 265 A).



Niin ja sitten tietty 2 kerää tumman ruskeaa Smarttia tuohon M:n pipoon.

Kutvonenkin on taas keksinyt uusia "kivoja"juttuja. Se kävi yksi aamu juomassa vessanpytystä. Myös keittiön hanasta on kiva juoda suoraan...



Iso kollin rotkohan tuo alkaa olemaan. Painoa on jo yli 4 kiloa ja ruokahalua piisaa...

Jaa niin, tällä hetkellä virkkaan tyttöjen vessaan pyöreää mattoa. Lankana joku puuvilla-viskoosi-sekoite (l.valk.) ja itse värjäilty Alabama (v.roosa). Virkkaan nuo langat yhteen, että tulee topakampi. Se on sen tyyppistä hommaa, missä saa niskat ihan superjumiin tosi nopeasti ja helposti...

Salomoneilua

Ala-asteen opettajani tilasi minulta iltapuvulle kaveriksi jonkinmoisen hihattimen. Tuumasin, jotta se voisi näyttää hauskalta salomonin solmuilla tehtynä. Lankana oli Idenan Mohair Lux (valkoinen) ja ohuen ohut hopealanka. Mohairia meni 2 kerää ja hopealankaa 2 rullaa. Hopealangat kertasin värttinällä mohairlangan kanssa ja sen jälkeen lisäsin virkatessa mukaan vielä toisen säikeen mohairia (olipas taas sepustus).



Yritin piirtää tuosta jonkinlaista kaavakuvaa, missä näkyisi lisäykset ja kavennukset, mutta meni hermo. Se jäi siis haaveeksi. Sen verran kuitenkin osaan kertoa, että aloitin toisesta hihansuusta ja lisäykset tein kerroksen keskellä. Lisäyksistä muodostui semmoinen kukan näköinen kuvio keskelle verkkoa. Hihat neuloin tasona ja virkkasin sitten lopuksi "pyöreäksi".

Eilen sain maalattua yläkerrassa tulevan työhuoneeni seiniä. Vetelin sinne samaa vaaleanvihreää sävyä, mikä on olohuoneenkin seinässä. Jotain sablonakuviointia tai muuta koristelua vähän kaipaisin sinne, mutta ei ole vielä mieleistä kuviota löytynyt.

Vuosipäivä

Vuosi sitten tapahtui SE suuri pamahdus ..."pam, ja minulla on blogi". Blogini täyttää tänään siis yhden vuoden ja tarjoaa mielikuvituskarkkia ja kakkua kaikille.

Kutvonen on ryhdistäytynyt kissana olemisessaan ja yllätti meidät männäviikolla. Kamala ryske alkoi kuulua yläkerrasta tässä yhtenä iltana. Syykin selvisi, HIIRI!




Kutvis oli jahdannut jostakin elämänsä ihka ensimmäisen hiiren! Kyllä mami nyt on ylpeä pikkupojastaan...

Sain myös kukkia jokunen aika sitten ja Kutvis on ihastunut myös niihin... tai lähemmin tuo kukkien vesi on sen mielestä tosi ihanaa maisteltavaa (yök!)



Juu, niin, tuo ravelry on kyllä koukuttanut minutkin totaalisesti. Siellä on jotenkin todella hienosti toteutettu kaikenlaisia materiaalien ja töiden listaamisia ja niiden vertailuja muiden käyttäjien kesken. Ja sinne laitetut kuvat näyttävät tosi hienoilta toteutuksen ansiosta, siis kehykset ja kuvien
esiintulemiset yms.

Neulonutkin olen, uskokaa vaan... Punainen nappitakki (päätin kutsua sitä siksi) valmistuu koko ajan. Olen eilen illalla tehnyt ennen vyötäröresoria tulevat kavennukset ja nyt pitäisi jatkaa resorin tekemisellä. Kivaa!!!

Ihan vaan pikaisesti

Jeeeeee! Kutsu Ravelryyn tuli... olen siellä nimellä annimakia.