Nyt on taas niin paljon muistettavia asioita, että toivottavasti mitään ei unohdu. Mistäköhän aloittaisi...
Köpsä bloggailija ei ole muistanut laittaa tänne uutta ihquti-ihqutia. Olen saanut isäni mummon (Anni oli hänkin) RUKIN!
Olen jo pitkän aikaa katsellut ihaillen erilaisia itsekehrättyjä lankoja. Sattumalta tuli puhetta mammalassa kehräämisestä ja selvisi, että mamman veljellä on vanha "tarpeeton" rukki, ja voisin saada sen. Lopullinen niitti oli, että kävin jokunen viikko takaperin naapurikunnassa kehräysnäytöksessä ja pääsin kokeilemaan kehräämistä. Hain vekottimen kotiin ja nyt rukki siis näyttää nätiltä tuolla olohuoneen nurkassa. Jossain vaiheessa kyllä aion kokeilla kehräämistäkin, kunhan ehdin.
Toinen asia: Olen jälleen syvän liikutuksen vallassa... Neiti J (7vee) osaa neuloa!! Siskonsa Neiti C oli opettanut.
Erittäin merkillepantavaa on tuo hyvin keskittynyt ilme. Nyt voimme siis J-viikonloppuina kitkutella yhdessä. Enää ei tarvitse neuloa yksin... JEE!
Edellisen postauksen vaaleanpunainen pipa on saanut kaverikseen tämän clapotiksen tapaisen. Yhteensä tuota vaaleanpunaista lankaa oli se neljä kerää joista 66g meni pipoon ja loput tuohon huiviin.
Huivi on nyt märkänä hakemassa oikeaa muotoaan tuolla pesuhuoneessa pyyhkeen päällä.
Sain viime viikolla semmoisen tilausprojektin. Tässä siitä kurkistus...
Siinä on idenan Mohair-lankaa ja (2 säiettä) ohutta hopealankaa kerrattuna semmoisella H:n tekemällä värttinäntapaisella.
Sitten vielä... uusin himoneuletyö – tadaa, punainen neuletakki.
Tuossa tietystä firmasta lainatussa ja hieman muokatussa ja rajatussa kuvassa on mallikuva, jonka näköisen haluan takistani saada.
Ja vihdoinkin työhuoneessani alkaa tapahtua remontin saralla. Aloitettiin äsken laittamaan lattiaan laminaattia... Tehdään sitä vähän sillälailla jaksamisen mukaan. Kivalta näyttää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti