Nukutututtaa

Ihan ensteksi kauhiasti anteeksi, jos tästä kehkeytyy semmoinen valivali-postaus. Olen kaaaaamaaaalan väsynyt, kun meillä on töissä menossa vuoden kiireisin aika. Onneksi ensi viikon loppupuolella hellittää...

Siis asiaan! Nyt on ollut vallalla taas semmoinen remontointi-buumi. Olemme maalanneet kuistia sisäpuolelta. Siitä tulee semmoinen vaalean keltainen. (lähinnä voisi kuvailla sitruunamarenki-sävyiseksi) Aikaisemmin siellä oli hyvin tummunut ja joistain kohti auringon polttamakin sormipaneli (justiinsa siis semmoinen ihana vanha). Panelit annettiin olla (luonnollisestikin) seinässä ja vetäistiin päälle pohjamaalia. Ja nyt on jo ensimmäinen kerros keltaistakin maalia sudittu paikoilleen.

Ihana pihammekin on kokenut kovia. Sieltä viime lauantaina Hra O kävi traktorin kanssa jyrsimässä kaikki nurmikot mustalle mullalle, notta saadaan uutta tasaista nurmikkoa jossakin vaiheessa pihaan. Nyt täytyisi saada monta monituista kuormaa multaa sinne, että ruoho saisi hyvän kasvualustan ja sitten päästäisiin kylvämään siemenet maahan. Pihan jyrsimisen jälkeen se homma on hieman lepäämässä, kun meille rakennetaan ihanaa isoa terassia, joka yhdistää molemmat sisäänkäynnit. Siinä voisi vaikka lavatanssit järjestää tarvittaessa...

Sitten keskellä pihaa on iso vanha tammi, jonka ympäriltä on varovasti raaputeltu kerros maata pois... laitan siihen suodatinkankaan ja hiekkaa, jonka päälle ladon vanhoista betonitiilistä (Hra O:n vanhasta navetasta puretuista) semmoisen kivipation. Siitä tulee semmoinen ympyrä-mallinen. Ne penteleen tiilet vaan painavat ihan kamalasti, joten kädet kipeytyy suht nopeasti kun niitä peräkärryyn ja kärrystä mättää lavalle. Kyllä se varmaan on kuitenkin vaivan arvoista...

Tällä hetkellä piha on siis hyvinkin myllätty ja kovia kokeneen näköinen.

Lankaduunien puolellakin on tullut tehtyä jotakin.



Verso-toppi valmistui jokunen aika sitten.
Vihreä Orkide -lanka 20% Silkkiä, 40% Merino villaa, 40% microkuitua, vajaa 350g (toiset 350g on vielä jäljellä)
Pyöröt (addit) nro 3,5
Malli: Novita Kesä 2008 #57



Tein muuten ohjeen mukaan, paitsi neuloin topin pyörönä ilman sivusaumoja.

Sen jälkeen iski kauhia virkkausvimma, joten nyt on koukulla Koukussa-kirjasta Violet Beauregard by Heather Dixon (Liehuva Liekinvarsi), siis virkattu hame.





Viime perjantaina kävin törsäämässä Lankakauppa-Heinissä synttärilahjaksi saamani lahjakortin. Mopo tunnetusti karkasi lievästi ilmaistuna käsistä ja jouduin siis vilauttamaan lisäksi pankkikorttia. Ostin virkkuukoukkuja (aiemman valikoimani surkeudesta johtuen) nro:t 2,0-5,0 + 7,0 + 12.0 ja pitsiaddeja (niitä punavaijerisia) 60 cm/4,0 mm ja 80 cm/5,5 mm. Tässä vaiheessa homma siis oli vielä suunniteltu ja hallinnassa. Hobboksin kirjavalikoimasta halusin selata "Knitting Lingerie Style"-kirjaa, ja pakkohan se oli saada omaksi. Lankahyllyllä alkoi himottaa Sublimen baby cashmere merino silkki.



Ostin 12 kerää (600g) hiekan/myyrän väristä ja 10 kerää (500g) vaaleanpunaista lankaa. Näyttävät aika kivalta vierekkäin, josko niistä tekisi joko raidallisena tai yhdistettynä jotenkin muuten jotakin kivaa (ehkä vähän isompaakin neuletta).

Ehkä tämä ei nyt ollutkaan semmoinen valivali-kirjoitus vaan luettelo hommista, mitä ollaan tehty... parempi niin!

Kolmekymppinen

Paljon on taas puuhailtu kaikenlaista. Viime viikonloppuna juhlin kannat katossa mun kolmekymppisiä – ainakin 25 vieraan voimin. Lahjaksi sain mm. lahjakortin Lankakauppa Heiniin... erittäin hyvä syy ostaa lankaa...

Sitä ennen tuli huhkittua urakalla huushollia kuntoon esim. kuisti siivottiin, laatoitettiin eteisen lattia (aiemmin siinä oli muovimatto), pakattiin mattopuut pois (siis sen jälkeen, kun olin kutonut loimen loppuun), tyhjennettiin yläkerran pienempi huone ja laitettiin laminaatti lattiaan jne.

Kangaspuitten kanssa olen saanut aikaiseksi seuraavia tuotoksia...

Ensimmäisenä riemunkirjavasti vaaleasävyinen räsymatto, johon paukuttelin sattumanvaraisesti kaikenlaisia vaaleasävyisiä kuteita erinäisen levyisinä raitoina.



Sitten kokeilin hieman "suunnitella" raidoitusta ja tuloksena kelta-vihreä -sävyinen matto.



Seuraavaksi tein ensimmäisen maton metodilla toisenkin samantyyppisen, mutta vaaleanpunaisia ei tullut nyt niin paljon, joten lopputulos näyttää ennemminkin vaaleansinisävyiseltä...



Viimeiseksi loimentuhoamis-tekeleeksi päätin huidella erilaisia valkoisia kuteita peräkkäin summamutikassa. Yllättävää kyllä, tuosta tuli todella kaunista jälkeä, mutta loimi päätti sitten juuri tässä vaiheessa ottaa ja loppua vähän niinkuin kesken. Matto jäi hieman alamittaiseksi...



(Huomatkaa virallinen matonmittaaja...)

Kukkatarha-Noro -neulekin valmistui aikaa sitten, mutta valmiista työstä vaan en ole saanut otettua mitään Pro-kuvasarjaa, mikä kertoisi hienoista raglan-levennys-viritelmistä ja muista jännistä yksityiskohdista. Maybe one of these days... but not now, sorry.



Tässä tämmöinen näpsäisy kuitenkin pahimpaan pulaan.

Tällä hetkellä puikoilla on uusimmasta modasta malli nro 57, josta jo tuossa hehkuttelin aiemmin. Aloin tikuttelemaan sitä rehellisen vihreästä orkidee -langasta, mikä on odotellut sopivaa mallia jo pitkään. Siihen suunnittelin laittavani semmoisen omenanvihreän satiininauhan tuohon rinnan alle. Aika hitaasti tuo etenee tai sitten se vaan tuntuu siltä, kun ei ole joka ilta kerinnyt neulomaan noiden muiden kiireiden takia.

Kutvosen touhuja

Meidän nuoriherra Putkonen on taas puuhastellut...

Tuossa muutama päivä takaperin tiskipöydällä oleva (haiseva) tiskirätti alkoi kiinnostaa kovasti. Se piti raahata keskelle keittiön lattiaa ja maistella sitä useampaankin kertaan. Liekö joku vitamiinin puutos...

Ihmeteltiin päivä edellisen touhuilun jälkeen, kun Putkis ravistelee takatassujaan ja näyttää hieman sottaiselta takapäästään. Piti ihan haistella varovasti, että missä se kissa on istunut. Sanoin, notta kovin haisee jollekin ruualle... Pitkän aikaa pohdittiin, että mistä moinen kunnes H muisti että oli kaatanut keittiön lavuaariin tonnikalasta öljyä ja unohtanut huuhtoa altaan. Putkis oli käynyt istumassa siellä tyytyväisenä ja herran "villahousut" oli siitä syystä pestävä. Illalla suoritin ensimmäisen pesun ja aamulla totesin, että vielä on karvat öljyssä, joten pesin sitten uudestaan ja tällä kertaa ihan fairilla... Tuommoinen paksu karva imee vettä ihan tolkuttomasti ja pyyhe oli ihan litimärkä operaation jälkeen. Ajattelin helpottaa kisun turkinhoitamisurakkaa ja kuivattelin sitä sitten hiustenkuivaajalla vessassa. Sitä mukaa kun kisu kuivui, niin minä kastuin (kisu istui sylissä peloissaan hiustenkuivaajasta).

Mitähän se seuraavaksi keksii...

Välihuomautus

Mulla on nyt näemmä joku romanttinen kausi meneillään. Uudessa Novita-lehdessä oli aika paljon kaikkea hempeää ja tyttömäistä.

Malli nro 13 (valkoinen pitsitunika tooosi ohuesta langasta levenevillä hihoilla) jäi jotenkin kiehtomaan, vaikka onkin tuollaisen kookkaamman naisen päällä ja itse olen mallia kukkakeppi. Myös malli nro 57 (vaalean sininen toppi, jossa alaosa pitsiä ja korotetussa vyötärössä satiininauha) on aikas puhutteleva. Niin ja sitten vielä malli nro 43 (pikkutytön mekko salomoninsolmuja ja tavisvirkkausta yhdisteltynä) oli jännä ja ajatukset alkoivat heti laukkaamaan, että miten tuota utuisen kevyen näköistä pintaa voisi hyödyntää jossakin muualla.

Ennen kuin olen mitään uutta taas aloittanut, olen neulonut Kukkatarha-kutiletta (tunikaa) valmiimmaksi. Periaatteessa en erityisemmin pidä näistä "päätpois"-kuvista, mutta nyt teen poikkeuksen (hirmuisen järkky tukka nääs).



Miehustaan olen tehnyt kavennuksia ja levennyksiä, ettei ihan suora pötkylä tule. Mikään ihan supertimmi tästä ei tule, mutta ehkä se on sitten pidempi-ikäinen kun ei ole niin niukka.

Olohuoneen verho-ajatusta olen yrittänyt viedä pidemmälle, mutta nyt on kuudet eri verhot olleet sovitettavana ja tällä hetkellä vielä kolmet roikkuu fiilisteltävänä ikkunassa... Se on niin vaikeaa tuo valitseminen. Oikeasti se ON vaikeaa, kun pitää saada sopimaan sohvan ja seinien väriin. Seinä ei saa näyttää liian mintunvihreältä ja sohva ei saa näyttää likaisen näköiseltä. Pihkura sentään...

Edit: Ai niin, kiitoksia kovasti kaikille onnitteluista ja huivihuomionosoituksista. I'm Happy!!

Keväistä asiaa

Tämä blogin kirjoittelu on näemmä hieman harventunut. Pyrin jatkossa kuitenkin AINAKIN kerran kuussa höpöttelemään kitkutuksistani. Lupaan – Neulojan kunniasanalla!

Iso uutinen: Minua kosittiin ystävänpäivänä!!! Ja suostuin! Nyt olemme sitten virallisesti H:n kanssa kihloissa. Suuren uutisen kerroimme Neiti J:n synttäreillä, kun perhe oli sopivasti koolla.

Eilen sain valmiiksi salomoninsolmuillen kolmiohuivin ystävälleni K:lle.



Malli: jälleen omasta päästä
Lanka: Idenan Mohair Lux (puna-violetti) ja Red Heart Miami yhteensä 210g
Koukku: 4,5



Huivin aloitin jo jokunen aika sitten, mutta jotenkin mystisesti se pääsi unohtumaan ihanaiseen vaaleanpunaiseen "alusvaaterasiaan" säilöön. Rasian muuten ostin Jämsän reissulta Vitikkalan kartanon lahjapuodista.

Eilen vihdoin muistin tekeleen ja virkkailin viimoiset kerrokset vaudilla ja päättelin erinäisen kasan langanpäitä (aikas solmuista lankaa oli tuo Red Heart Miami). Sunnuntaina on kummipojan synttäribileet, joten samalla ajattelin viedä K:n huivinkin. (K on siis kummipoikani äippä)

Norotkin ovat päässeet pompsahtamaan puikoille vihdoinkin. Niistä aloin tikuttelemaan pyöröpuikolla neulepaitaa pääntieltä aloittaen. Aluksi ajattelin tehdä raglakavennukset(tässä levennykset), mutta sitten iski lievä kikkailuvimma ja lopputuloksena on aikas mielenkiintoinen ratkaisu...



Ensimmäinen hiha on neulottu ja toinen hyvässä vauhdissa. Loput langat neulon sitten miehustaan ja siitä tulee niin pitkä, kun vaan langat riittävät. Vähän ehkä semmoinen tunikamallinen on suunnitteilla. Pääntiellä on edessä helmineulereunustainen halkio, ettei vallan kuristu.

Hieman epäilytti tuo lopputulos (epäilyttää vieläkin), kun sovittaminen on hieman hankalaa noitten puikkojen kanssa. Ja tietty olen niin laiska, etten jaksa alkaa pujottelemaan silmukoita lankaan ja mallaamaan sitten, hyi minua! Nyt kuitenkin ensimmäisen hihan valmistumisen jälkeen näytti hyvältä. Pujotin molemmat pyöröpuikot miehustakappaleen silmukoihin, että sain sovitettua.

Uusia verhoja olohuoneeseen halajaisi mieleni kovasti. Luulempa, että viininpunaisten tilalle hommailen valkoiset/vaaleat ja hyvin keveät kevääksi ja kesäksi. Joku juju niissä kyllä voisi olla...

Myös kodinhoitohuonetta olemme maalailleet ja vaatehuoneen lattia sai laminaattipäällyksen. Siitä tuli ihan eri näköinen aikas pienellä uudistuksella.

Vihreä-kelta-valkoinen räsymattokin on valmistunut, mutta lointa riittää vielä ainakin yhteen mattoon. Kunhan vaan taas innostun, niin kyllä olisi tarkoitus tehdä semmoinen "sattumamatto" tästä viimoisestakin. Samaan tapaan kuin ensimmäinenkin syntyi.

Kolli-Kutvosesta teetätettiin viime viikolla vähemmän kolli. Raukka oli tokkurassa tiistai-illan niinkuin olettaa saattoikin, mutta nyt on taas vauhtia ja vaarallisia tilanteita normaaliin tapaan. Kisuille tehty raapimispuukin on katsastettu ihan katonrajaan saakka a la Kutvis. Koistinen ei tykkää kiipeillä niin korkealle, vaan tyytyy tarkkailemaan tilannetta kyseisen kapistuksen alaosasta.

Harrastin viikonloppuna Harry Potterin lukemisen lisäksi takaperin neulomista (purkamista). Ruskea-punainen Nalle-langasta tehty peltimäinen joustinneulepoolo sai päätyä takaisin langaksi. No hihat on vielä purkamatta ja helmasta n. 15 cm heitin ROSKIIN!! Oli nääs niin pahasti nyppyyntynyt ja ei enää näyttänyt hyvältä. Sitä en tiedä, milloin laitan langat vyyhdille ja kastelen, mutta ompahan aloitettu. Ihan niinkun mun langat muka loppuis kesken, että pitää vanhoja purkaa... hmmh :D

Mattomeininkiä

Lauantaina tuli vaan semmonen olo, että jotain olisi kiva virkata. Selailin Essential Crochet (Koukussa Virkkaukseen) kirjaa, kun pidän niin kovasti sen kuvista ja tunnelmasta.

Jostain syystä otin kuitenkin käsiini vessaan tulevan mansikkajogurttimatontekeleen ja hirmuisella draivilla virkkasin sen valmiiksi.



Tässä vielä "pakollinen" taidekuva yksityiskohdasta (loisteliaalla valotuksella)



Energinen olo jatkui vielä senkin jälkeen ja siitä seurauksena aloin raivoisasti järjestää yläkerran pienemmän huoneen tavaroita, että pääsisin käsiksi siellä lojuviin anopin kangaspuihin. Siis minullahan on jo kauan ollut ajatus, notta puut pitää kutoa tyhjäksi, että ne voi pistää läjään, jotta taas niiden tilalle tulisi toisesta yläkerran huoneesta sänky ja siten saisin enemmän tilaa työhuoneeseeni... huh!

No, kipaisin sitten ullakolle katsastamaan matonkudetarjontaa ja löysin erinäisiä vaaleita kuteita projektiani varten. Ensimmäinen matto (pituus n. 230 cm) on siis nyt valmis. Käytin siihen todella monenlaisia "jämämatonkuteita" esim. erilaisia luonnonvaaleita, vaaleanpunaisia, vaaleankeltaisia, vihertäviä, vaaleansinisiä jne. Laadultaan ne olivat todella eri paksuisia ja oli trikoota, lakanakangasta, vanhoista tekokuituisista vaatteista leikattua kudetta jne. Raitojen leveys määräytyi ihan satunnaisesti, kuinka paljon kutakin kudetta sattui olemaan kerällä.

Kerkesin aloittamaan toistakin mattoa, jossa hieman suunnittelin mallikerran tapaista. Siihen tuli railakkaan omenanvihreää, luonnonvalkoista, vaaleankeltaista ja hieman tummempaa likaisemman keltaista. Tuo likaisemman keltainen on kuulema terveyskeskuksen vanhoista lakanoista leikattua... (kierrätystä siis parhaimmillaan)

Tässä FreeHandilla tehty hahmotelma raidoituksesta. Näyttää livenä vielä ihanammalta.



Ihan varmasti en vielä ole päättänyt, mihin tilaan matot sijoitetaan... ensimmäinen ehkä kuistille, tai jotain. Ehkä sitä sitten mallailemalla löytyy paikat niillekin.

Vanhojen kaivelua

Päätinpäs olla reipas tyttö ja kuvailla hieman noita vanhempia neuleita. Kipaisin vaatekomerolle ja kahmin käsiini siellä olevat neulepuserot ja -takit. Osa neuleistani on siis vielä jossakin laatikoissa tuolla yläkerrassa. Tässä kuitenkin kavalkaadia männävuosien tekeleistä: (=mammuttipostaus...)

Aloitetaampas vaikka jouluisella Tonttutakilla. Se on virkattu ohuesta Pirkka-langasta ja ohje on sovelleltu omasta päästä. Huppu on tuommoinen suipohko ja tonttulakkimainen. Tätä neuletta käytän aina joulun aikaan paljon.





Sitten kehiin voisi heittää tuon "perinteisen" Taikajakun. Toteutin sen tuommoisesta aurinkoisen keltaisesta Nalle-langasta. Ohjehan oli muistaakseni Moda tai Novita -lehdestä. Hihansuut ovat aikas leveät, muuten ihan hauska käyttöneule tuo on.



Seuraavaksi haluan esitellä iiiiihanan ruskean "kietaisuneuleen". Etukappaleet siis menevät tuosta alaosasta päällekkäin ja helma ja hihansuut on neulottu 1x1 joustinneuleena poikittain. Lankana tässäkin on ohut Pirkka-lanka kera Dropsin Alpacan.



Pinta on hyvin pitkälti suklaan näköistä. Tuo kauluksen kutale on saatu aikaiseksi rankasti lyhennetyillä kerroksilla. Paljon pidetty paita tämäkin.



Välillä pitää olla niitä välitöitä, jotka valmistuvat nopeasti. Tässä yksi aikas nopea, yksinkertainen, mutta tosi kiva malli. Punainen, joustinneuleinen lyhyt poncho tai keeppi (miksikä sitä nyt kukakin haluaakin tituleerata). Lankana karpalonpunainen Novita Isoveli ja paksut pyöröt... jei!



Muistaakseni tuosta edellisestä jäi punaista ja varastosta löytyi kahta eri harmaata ja luonnonvalkoista. Niistä alkoi syntymään raidallinen paksu neulepaita, jossa on alaosa hihoista ja miehustasta virkattu.



Tämä paita on molemmilta puolilta saman mallinen, joten sitä voi pitää kumminkin päin. Kyynärpääkohdatkin venyvät kahdesta eri kohtaa.. rok, rok!





Tämä "oliivin vihreä" mohairtakki on hirmuisen ihanan näköinen, mutta käyttökelpoisuus on vähän sitä ja tätä. Todella pitkää mohairkarvaa irtoaa edelleenkin joka paikkaan. Tämä takki päällä on ihan katastrofi yrittää syödä jotakin. Se kuitenkin piristää vaatekaapissa olemisellaankin ihan kivasti. Värikin on toooosi kiva!



Sitten viimoiseksi vanhaksi valmistuneeksi laitan tähän H:lle tekemäni "AnttiTuisku" -neuleen. Se on tikuteltu Novitan Tennesseestä – mustasta ja punaisesta. Kaapissahan tuo on roikkunut... (minä olen sitä tosin joskus lainannut).





Jotain uuttakin täytyy näyttää. Kaurapuuro-Vaarasta on hihat tehty ja miehustakappale (teen takki-mallisen) on ehkä joku 25 cm korkea.



Kauheasti tekisi mieli neuloa, mutta niska-selkä-tienoo on jumahtanut niin pahasti, että päätä särkee melkein tauotta. Huomena pääsen onneksi hierojalle ja sitten saa viikonlopun lepäillä... (ja ehkä vähän neuloakin...)