Monta rautaa tulessa

Nyt on taas niin paljon muistettavia asioita, että toivottavasti mitään ei unohdu. Mistäköhän aloittaisi...

Köpsä bloggailija ei ole muistanut laittaa tänne uutta ihquti-ihqutia. Olen saanut isäni mummon (Anni oli hänkin) RUKIN!



Olen jo pitkän aikaa katsellut ihaillen erilaisia itsekehrättyjä lankoja. Sattumalta tuli puhetta mammalassa kehräämisestä ja selvisi, että mamman veljellä on vanha "tarpeeton" rukki, ja voisin saada sen. Lopullinen niitti oli, että kävin jokunen viikko takaperin naapurikunnassa kehräysnäytöksessä ja pääsin kokeilemaan kehräämistä. Hain vekottimen kotiin ja nyt rukki siis näyttää nätiltä tuolla olohuoneen nurkassa. Jossain vaiheessa kyllä aion kokeilla kehräämistäkin, kunhan ehdin.

Toinen asia: Olen jälleen syvän liikutuksen vallassa... Neiti J (7vee) osaa neuloa!! Siskonsa Neiti C oli opettanut.



Erittäin merkillepantavaa on tuo hyvin keskittynyt ilme. Nyt voimme siis J-viikonloppuina kitkutella yhdessä. Enää ei tarvitse neuloa yksin... JEE!

Edellisen postauksen vaaleanpunainen pipa on saanut kaverikseen tämän clapotiksen tapaisen. Yhteensä tuota vaaleanpunaista lankaa oli se neljä kerää joista 66g meni pipoon ja loput tuohon huiviin.



Huivi on nyt märkänä hakemassa oikeaa muotoaan tuolla pesuhuoneessa pyyhkeen päällä.

Sain viime viikolla semmoisen tilausprojektin. Tässä siitä kurkistus...



Siinä on idenan Mohair-lankaa ja (2 säiettä) ohutta hopealankaa kerrattuna semmoisella H:n tekemällä värttinäntapaisella.

Sitten vielä... uusin himoneuletyö – tadaa, punainen neuletakki.




Tuossa tietystä firmasta lainatussa ja hieman muokatussa ja rajatussa kuvassa on mallikuva, jonka näköisen haluan takistani saada.

Ja vihdoinkin työhuoneessani alkaa tapahtua remontin saralla. Aloitettiin äsken laittamaan lattiaan laminaattia... Tehdään sitä vähän sillälailla jaksamisen mukaan. Kivalta näyttää...

Pipatinjuttuja

Tänään laitoin itseni Ravelryn listalle – aika monta ihmistä on jonossa mun edellä. Siis tottakai on kiva, kun on suuri yhteisö, mutta joutuu odottelemaan NIIN kauan kutsua kivaan paikkaan (hidaslähtöinen taidan olla).

Valmiita tuotoksiakin on tullut. Nyt on tuntunut, että pitää tehdä jotakin pientä ja nopeaa. Ensimmäisenä tein jämälankasäärystimet ja sen jälkeen heti perään vaaleanpunaisen pipon. Niitä ei ole siis tarkoitus yhdistää keskenään... huh!



Pipatin
Vaaleanpunainen Husky -lanka 55% villaa, 20% acryylia, 25% polyamidia (Tallinnan Filatikaupasta) 66g
Pyöröt (addit) nro 4,5
Malli: sovellellen sieltä ja täältä



Säärystimet
Sekalaisia ohuita villalankoja 85g
Pyöröt (addit) nro 4,5
Malli: kunhan tikuttelin...

Seuraavaksi voisi tehdä tuosta Husky -langasta jonkunlaisen kaulahuivin ja ehkä se voisi riittää vielä kämmekkäisiinkin. Olisi sitten kiva yhtenäinen setti syksyn viimoihin.

Kutvis taas jaksoi eilen illalla nukkumaanmenon aikaan riemastuttaa. Sillä on sellainen vinkuva oranssinkeltainen kumihiiri. Aiemmin sillä on leikitty vaan heittelemällä sitä sinne-tänne. Eilen illalla Kutvonen keksi, että siitä lähtee kiva ääni kun sitä likistää (ilmeisesti hampailla). Hetken aikaa sitä jaksoi kuunnella, mutta sitten mamin täytyi takavarikoida lelu talteen yön ajaksi. Aamulla annoin takaisin ja jos sen "ilmeen" olisi saanut talteen... oli hyvinkin riemastunut kissa, kun pääsi lelua taas vinguttamaan.

Tässä kuva Photo Boothilla otettuna ihan äsken:



Vessaremontti on edennyt ihan kivasti. Enää pytty kiinni ja muutama lista ja silikonisauma, niin avot! Laittaisin niin mielelläni kuvia tänne, mutta totesin että noin pieni tila on ihan mahdoton kuvata niin, että siitä saisi jotain mielikuvaa kokonaisuudesta (pahoittelen). Lattialle ajattelin virkata pyöreän maton, ettei lattia tunnu niin kylmältä. Väriä en kyllä vielä osaa tietää...

Konttineule on jätetty marinoitumaan kotvaseksi. Neule on niin iso, että menee aika kauan yhden "kerroksen" tekemiseen. Pakko oli siis keksiä vähän välitöitä, että jaksaa taas.

Joka toisessa blogissa on hehkutettu, että uusi Ulla on ilmestynyt.... myös minä osallistun kanssa hehkuttamiseen!!! Upeita neuleita, kertakaikkiaan! Kiitokset lehden tekijöille, olette ihanan ahkeria!

Eedittiä: Opettelen vielä kirjoittamaan raverly...raverlry...ravelryä... äh!

Tryffelisika

Ihan tippa meinasi tulla äsken silmään, kun palasin töistä. Mamin Kutviksesta on kehkeytynyt tryffelisika – ei vaan langanlöytäjäkissa.



Jos kyseessä olisikin mun omat langat, niin en ihmettelisi yhtään, mutta tuolla yläkerrassa on anopin lanka- ja matonkudejemmoja, niin tämä meidään viisas, viisas kissa oli raahannut sieltä asti mukanaan kerän lankaa mamille alakertaan keskelle lattiaa. Ja ne yläkerran lankajemmat eivät ole kovin helposti löydettävissä... nytkään ei siis ole mitään hajua, mistä kerä on löytynyt.

Että jos olisin jonkin sortin lankalaihiksella tms. niin pieleenhän se menisi alta aikayksikön. Kissa kantaisi löytölankaa ties mistä nenän eteen...

Tehokasta lomailua

Tällä lomalla ei tosiaankaan ole lusmuiltu kovin paljoa. Tämä on nyt minun toinen ja samalla jälkimmäinen lomaviikkoni. H on myös tämän viikon lomalla joten ollaan taas jatkettu remppailua. Päätettiin tehdä tuo isompi vessa kuntoon, eli uusia kaikki muu paitsi laatat lattiaan ja seiniin. Katto onkin jo maalattu kertaalleen ja vielä siihen pitäisi ainakin yksi kerros vedellä.

Ostettiin uusi pesuallas (tuommoinen vadin mallinen) ja hana. Tästä tulee sellainen tyttöjen vessa (Lue Annin vessa), joten semmoista hieman romanttista tunnelmaa sinne yritetään saada.



Tuo mystisen näköinen kuva on kulma peilistä, jonka olen tuunannut hieman sievemmäksi.



Laitoin pyöreän peilin reunoille kuumaliimalla semmoisia lasikiviä, joita yleensä kai käytetään kukkien tai kynttilöiden kanssa. Peili on siis vanha kampaamopeili (halkaisijaltaan 1 m) ja painaa aika lailla. Se on vuosien saatossa saanut vähän kolhuja takapuolelle ja reunoille, joten noilla lasikivillä on peitetty rumimmat kulumat reunoilta.

Viime viikonloppuna Neiti J ja Neiti C olivat taas kyläilemässä. Neiti J teki minulle liskoja (punainen, valkoinen ja musta) ja Neiti C teki tuon hieman isomman liskon.



Lahjoitin Neiti C:lle lisäksi kassillisen "jämä"-lankoja (niitä samoja, mitä sain itsekin lahjaksi). En siis kaikkia niistä, mutta lajittelin niitä hieman ja jotain jäi siis ylimääräisiksi.

Tänään kävimme Heinolassa ja sieltä kirpparilta löytyi kartio Harmony-konelankaa (loistavaa esim. sukkalangaksi).



Kartiossa on alunperin ollut 300 g lankaa, mutta en millään jaksa lähteä punnitsemaan, onko siitä käytetty yhtään vai onko se iskemätön kartio. Maksoi vain 3 euroa!!! Loistolöytö!

Tällä hetkellä puikoilla on tämä:



Tuon konttineuleen tekemiseen jää koukkuun. En ole aikaisemmin kokeillut, mutta Ullan selkeillä ohjeilla onnistui helposti.

Terveisiä Tallinnasta

Viikonloppu meni lahden toisella puolella TallinkSpassa rentoutuessa. Lankaa ja puikkojakin tuli reissulta ostettua jonkin verran. Sadamarketista löysin sen paljonpuhutun toisen kerroksen lankakaupan ja sieltä mukaan tarttui mukavaa viron ohutta villalankaa (liukuvärjättyä) kahta eri sorttia: Vaaleanpunaisen-luonnonvalkoisen-kellertävänvaalean-kaakaonruskean -langan (428g) ja Violetin-purppuransävyissä liitelevän -langan (175g).



Sitten perinteinen reitti vei tietysti piipahtamaan Müürivahelle ja siellä Filatin lankataivaaseen. Siltä ostin neljä kerää Husky-nimistä (vaaleanpunaista) sekoitelankaa ja kolme kerää Contessa-mohairlankaa myöskin vaaleanpunaisena. Ülemiste-keskuksessa käytiin sunnuntaina ja siellä oli pieni käsityökauppa, josta ostin noita Addi-puikkoja. Yhdet pyöröt löysin 100cm pitkät, mutta koko oli 3 eli aika ohuet. Muut (pyörö) puikot olivat 80 cm pitkiä ja koot jotka valitsin olivat 4,5, 5, ja 6. Voipi olla, että minun varastostani löytyy samoja kokoja, mutta ostimpahan lisää. Ei puikkoja kait liikaa voi olla, eihän... ;D

Eilen lähdin muutaman vuoden tauon jälkeen jälleen kansalaisopiston tilkkutöihin. Siellä aloitettiin tekemään sudoku-tilkkutyötä, eli samaan tapaan laitetaan värineliöitä, kuin olisivat numeroita. Samaa ei saa olla vaaka- ja pystyrivissä kuin kerran ja yksi yhdeksän satsi sisältää jokaista väriä vain yhden kerran.

Myös tilkkutöitä olen aika huono tekemään orjallisesti ohjeistuksen mukaan, joten en alkanut vielä toteuttamaan sudokuakaan. Yleensä tulee ohjetta kehiteltyä jotenkin pidemmälle, ettei tule ihan samanlainen kuin muilla. Useimmiten tilkkutöissä on tullut teoriassa paljon asiaa, mutta en ole sellainen joka toteuttaa kaikki työt mitä opettaja esittelee. Täytynee siis tätäkin sulatella hieman...

Olen nyt kesälomalla (ja vettä sataa taaskin). Eilinen päivä meni huushollia järkkäillessä ja siivoillessa. Tänään voisi vähän kitkutellakkin...

Aamulla käytiin Kutvosen kanssa otattamassa pikku-herralle rokotukset tuossa eläinlääkärillä. Ne olisi tosin pitänyt ottaa jo paljon aikaisemmin kesällä, mutta hyvin kerkesi nytkin. Nyt se hyytyi nukkumaan sängyllä tuohon ihan viekkuseen. Taisi olla aika rankka reissu Kutviksen mielestä.



Tässä kuvassa se järsii jotakin koruesitettä antaumuksella, kun mami ei antanut lupaa pureskella paljon kivempiä lankakeriä ja muovipussia...

Tyynylöitä

Sohvamme on uudistunut! Halusin tehdä sohvatyynyihin uudet päälliset, koska vanhojen päällisten kanssa sohva näytti jotenkin liian modernilta tälläiseen vanhempaan taloon ja sen sisustukseen.

Lähtötilanne:



Alunperin päälliset piti tulla kokonaan tuosta kukkakankaasta, mutta sitä ei ollut tarpeeksi. Päädyin saman sarjan puna-valkoruudulliseen kankaaseen ja ryhtiä antamaan laitoin punaiset tereet. Nyt tyynyt voi tarvittaessa kääntää ja tadaa! – meillä on taas uuden näköinen sohva.



Tuo uusi kangas on vanhaan verrattuna helppohoitoisemman tuntuista. Vanha on semmoista plyyshipintaista sisustuskangasta mikä on oikein kissankarvamagneetti. Toivottavasti tuo uusi säilyy siistinä ilman tolkutonta vaateharjalla harjaamista.



Coachella vaaleanpunaisesta BioBambusta tuli melkein valmiiksi (päättelyjä vaille), mutta tuo pääntie osoittautui meikäläisen kropalle vähän turhan anteliaaksi. Lahjoitin topintekeleen Äipälle... saapi vähän fiksailla sitä itselleen sopivaksi. Minä en sitä jaksa alkaa purkamaan...

Viime viikolla oli meillä sisällä (vanhan talon ihanuuksia) jo aikasta kylmä, joten istuskelin keittiössä fleecepeitto harteilla. Tuumailinpa notta voisi neuloa jonkun suorakaiteen muotoisen neulehuivin esim. Lady Eleanor -merkkisen tai Clapotiksen tuota käyttötarkoitusta varten. Nuo pitsiset kolmiohuivit ovat todella kauniita, mutta kun tässä olen tuumaillut, niin semmoinen ei ehkä ole mun tyylinen. Sitäpaitsi ne on liian ohuita tuohon käyttötarkoitukseen.

LE-huiviin vaan uppoaa ihan hurjan paljon lankaa ja noin Norosta tehtynä siitä tulee törkeen kallis. Tarttis siis löytää joku edullisempi vaihtoehto ja yhtä ihana väreiltään. Kai tuon voisi toteuttaa itsekin väriä vaihtamalla, jos vain jaksaa motivoitua päättelemään ne kaikki miljoonat langanpäät. Tietty ne voisi päätellä jo neuloessa, niin ei tarvitse jälkeenpäin vaivautua. Gosh, mä kuulostan superlaiskalta!! Hyi minua, nyt Anni ryhdistäydy!!!

Uutta pintaa

Olen kahden uuden neulekirjan ylpeä omistaja. Tilasin AdLibrikseltä Pam Allenin ja Ann Buddin Lace Style -kirjan sekä Stefanie Japelin Fitted Knits -kirjan. Ensimmäisen selailukerran jälkeen tuo Fitted Knits vaikuttaa jotenkin "herkullisemmalta". Odotin tuosta Lace Style -kirjasta jotenkin enemmän jotain... Voi olla, että kun noita pläräilee läpi useamman kerran, niin mieli muuttuu tuon LS-kirjankin kohdalla. Sen verran kuitenkin kivalta vaikutti, etten aio sitä palauttamaan lähteä.



Siis kuvassa kirjojen alla ei tietenkään voi olla huomaamatta (kröhöm! kröhöm!) lauantaipäivän tuotosta. Uusi ihana lattia! Oikeastaan aloitimme tuon lattian asentamisen jo perjantaina illalla ja se valmistui sunnuntaina aamupäivällä. Kyllä tuli painokelvotonta tekstiä päivän aikana useaan otteeseen. Ei meinaan ollut mikään helppo juttu (vaikka niin laminaatin laittamisesta mainostetaan). Kyllä sen vielä olisi laittanut seinien suuntaisesti, mutta kun Anni-allekirjoittanut halusi sen diakonaaliin asennettuna. Mutta täytyy vain todeta, että KANNATTI! Nyt näyttää keittiö uudelta ja ihanalta. Vielä on tarkoitus maalata kaappien ovet ja vaihtaa vetimet sekä maalata tuo pöytä ja tuolit, niin ja tietenkin seinät.



Lauantaina käytiin myös perinteisesti Hartolan Markkinoilla. Olen koko kesän etsinyt (enemmän ja vähemmän aktiivisesti) uusia puukenkiä. Entiset mansikkapuukkarit on jo niin loppuun ajetut, että oli jo korkea aika saada uudet.



Ostin tuommoiset hauskat lehmänkarvapuukengät (ihquti, ihquti)! Meinasi tulla valinnan vaikeus tuon värin suhteen joten ostin tuommoisen eripariparin. Kyllä nyt kelpaa klopsutella...